Näin juhlallisesti kirjoitti Uuno Kailas vuoden 1930 itsenäisyyspäivää varten laatimassaan runoelmassa. Taneli Kuusisto sävelsi runon Yleisradion pyynnöstä syksyllä 1939.

Tämä Suomalainen rukous esitettiin ensimmäisen kerran julkisesti vain muutamaa päivää ennen talvisodan alkamista.

Psykiatrian professori Kalle Achten mukaan Suomalainen rukous on kaunein koskaan kirjoitettu isänmaallinen runo.

Nykyisin se tunnetaan myös virtenä Siunaa ja varjele meitä, joka liitettiin virsikirjaan vuonna 1986.

***

Otsikon ote muistuttaa Jaakobin kirjeen kohtaa 1:17.

”Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa.”

Kailaan sanoitus poikkeaa sävyltään Lutherin virrestä Jumala ompi linnamme, jota käytettiin reformaation taistelulauluna. Siinä Jumalan katsotaan olevan juuri meidän linnamme, miekkamme ja kilpemme.

Luther tarkoitti taistelulla lähinnä sisäistä kamppailua paholaista vastaan. Suomalaiset ovat historiallisista syistä johtuen muuntaneet viholliskuvaa hieman konkreettisempaan suuntaan.

***

Suomalainen rukous tunnustaa inhimillisen heikkouden ja anoo ainoastaan varjelusta, ohjausta ja voimaa kestää elämän tuomat haasteet. Se noudattaa suurelta osin Jaakobin kirjeen linjaa, joka kehottaa anomaan viisautta, ettei eksyisi, ja neuvoo olemaan ”nopea kuulemaan, hidas puhumaan ja hidas vihaan”.

***

Kailaan näkemys, henki Sun hengestäs, viitannee siihen, että ihmisen äärimmäinen henkinen alkuperä on ajattoman ja tilattoman hengen piirissä. Siinä ja siihen lienee ”jokainen hyvä anti ja täydellinen lahja” jo ennen aikojen alkua luotu muuttumattomina, ”ilman vaihteen varjoa”.Luominen olisi siten alun perin tapahtunut ajattomassa periaatteessain principio, kuten Johanneksen evankeliumin alkukin julistaa.

Itse aikakin sai syntynsä vasta alkuräjähdyksessä, joka teki mahdolliseksi aineettoman tietoisuuden toiminnan ja kehityksen (kuten myös taantumisen) tilapäisten muotojen ja ilmiöiden piirissä.

***

Usein katsotaan, että luomiskäsitys ja evoluutioteoria ovat täysin vastakkaisia näkemyksiä.

Tieteen vahvistamat havainnot todistavat kyllä vakuuttavasti, että lajien kehityksessä on ajan mittaan tapahtunut muutoksia – sopeutumista vallitseviin olosuhteisiin.

Prosessi itsessään edellyttää kuitenkin tietoisuuden olemassaoloa, joka havaitsee muutostarpeen, panee sen alkuun ja muuntuu itsekin muutosten myötä.

***

Voitaisiin ajatella, että alkuperäinen luominen tarkoittikin kaikkien asioiden ydinolemusten muodostumista puhtaasti henkisissä puitteissa ja olemuksessa. Mestari Eckhart väitti, että ”Jumala loi maailman Serafeihin”, korkeimpaan, aineettomaan enkeliluokkaan, joka havaitsi kaiken ”yhtenä kuvana” eli erillistymättömänä (ja siten ”synnittömästi”).

***

Evoluutiona tunnetun prosessin funktiona olisi silloin alkuperäisten mallien asteittainen toteuttaminen muotojen kautta ajassa ja tilassa. Eckhart totesikin, että luominen jatkuu yhä. Tällä hän tarkoitti sitä, että kaikki erillistyneet olemukset (erilliset jälkikuvat) pyrkivät omista lähtökohdistaan, jonkinlaisen sisäisen luonnon ”vetovoiman pakosta”, hitain askelin alkuperäistä ”jumalallista alkukuvaansa” kohden.